Kasvatus- ja opetuslautakunta on käsitellyt  valtuustoaloitteen koskien lapsivaikutusten seurantaa liittyen Liedenpohjan koulun lakkauttamiseen. Lapsivaikutusten arviointi osana on tehty syksyllä 2022. Kouluverkkotarkastelussa lapsen edun ensisijaisuus tulee perustua opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttamismahdollisuuksiin sekä oppilaan pedagogisen tuen toteuttamiseen.

Palvelujen saavutettavuutta arvioidessa huomioidaan koulumatkat, oppimisympäristön sopivuus sekä tarvittavat oppimateriaalit ja oppimisvälineet. Koulumatkojen pituuden kasvu Liedenpohjan koulusta keskustan yhtenäiskouluun on itsestään selvää. Nyt toteutetussa kyselyssä kysyttiin koulumatkan kasvun kerrannaisvaikutusta esimerkiksi oppilaan saamaan unen määrään tai harrastusmahdollisuuksiin.

Suomalaisista peruskouluista 55 % on lakkautettu vuosien 1990–2020 välisenä aikana. Tutkimusten perusteella on todettu, että lapsen vaihtaessa koulua kesken koulupolun, sopeutuminen uuteen tilanteeseen kestää ainakin yhden lukuvuoden ajan.  Sopeutumista uuteen ympäristöön ei kannata yrittää aikuisten toimesta jouduttaa eikä jarruttaa, olipa lapsen koulun vaihdon syy mikä tahansa, kuten vanhempien muutto tai koulun lakkauttaminen.

Koulun vaihtoon ennakkoon tehtyjä toimenpiteitä tehtiin usealla eri tasolla. Opettajien tiedonvaihtoa tehtiin tehostetusti. Oppilaat kävivät tutustumassa ennakkoon tulevaan kouluunsa ja opettajiinsa. Syksyn alkaessa luokkien ryhmäytymiseen kiinnitettiin erityistä huomiota.

Koulun lakkautuksen yhteydessä oppilailta ja heidän perheiltään tiedusteltiin halukkuutta siirtyä Killinkosken kyläkouluun tai keskustan Yhtenäiskouluun. Kaikki perheet valitsivat yhtenäiskoulun. Suunniteltaessa oppilaiden luokkasijoituksia yhtenäiskoulussa huomioitiin kaksi tekijää: Oppimisen tuen toteuttaminen ja kaveritoiveet. Kaveritoiveet huomioitiin kuitenkin sillä painotuksella, että mikäli oppilas tai hänen huoltajansa esittivät esimerkiksi koulukiusaamisen lopettamiseksi toiveen eri luokille sijoittamisesta, se huomioitiin aina ensisijaisena tekijänä.

Erityisen tuen oppilaalla on oikeus saada erityisluokanopettajan opetusta aina kun sitä tarvitsee. Yhtenäiskoululla erityisen- ja tehostetun tuen oppilailla toteutuu lain kirjain tuen toteuttamisessa täysimääräisesti, missä päivittäin käytössä ovat sekä laaja-alaisen erityisopettajan että erityisluokanopettajan resurssi. Oppilaiden tarvitsema oppimisen tuki ei ole koulun vaihdon jälkeen muuttunut. Siihen päivittäin käytössä oleva resurssi on parempi.

Oppilaille toteutetulla kyselyllä haluttiin selvittää, miten oppilas kokee olevansa osa kouluyhteisöään nyt, uudessa koulussaan, oltuaan luokassaan lukuvuoden ajan. Kysymyksen asettelu on otettu kouluterveyskyselyn kyselyalueilta ”palvelut ja avun saanti”, ”koulunkäynti” ja ”kiusaaminen”. Kyselyyn vastaaminen oli oppilaalle vapaaehtoista. Halutessaan oppilas sai täyttää kyselyn oppitunnin aikana. Oppilaiden vastausten määrä jäi verrattain matalaksi (35%). Yleisin vastaus vastaamatta jättämiseen oli, että ”miksi tätä nyt enää kysytään”. Voidaan siis arvioida, että oppilaan näkökulmasta koulun vaihdosta on oppilaan näkökulmasta jo kauan aikaa, eikä tilanne ole heidän mielissään enää akuutti.

Vastauksista voidaan myös huomioida, että Liedenpohjan koulusta tulleet oppilaat kertovat olevansa keskimääräistä koulumyönteisempiä ja viihtyvänsä koulussa. Heillä on kuitenkin enemmän koettua oppimisvaikeutta. Muilta osin kysymysten vastaukset olivat hyvin lähellä kouluterveyskyselyn keskiarvoja (verrattuna 4–5 -luokkien viimeisimmän kouluterveyskyselyn vastauksiin).

Lähes kaikkien huoltajien vastaukset olivat kaikilta osiltaan oppilaita kielteisempiä. Huoltajien odotukset esimerkiksi lasten kokemasta koulukiusaamisesta ja syrjinnästä olivat huomattavasti synkempiä, kuin mitä lapset itse vastauksissaan tuovat ilmi. 

Vaikutusten arviointi kokonaisuudessaan käsitellään kaupunginvaltuuston käsittelyssä.